osbladies.com

Etsimme harjoitusvastustajia

Pälli — Sat, 04 Sep 2010 08:02:29 +0000

Harjoittelemme keskiviikkoisin Nallisportissa kelllo 17-18. Otamme vuorolle ilolla vastaan harjoitusvastustajia ja haastammekin teidän hikoilemaan kanssamme. Kulut (vuoro ja mahdollinen tuomari) jaetaan joukkueiden kesken tasan. Haasta jo tänään - anu.kirstina(at)gmail.com

Hiomattomat Timangit jäivät mitaleitta

Pälli — Sun, 15 Aug 2010 06:50:37 +0000

Hiomattomat Timangit jäivät kesäsarjassa neljänneksi. Talven harjoitusvastustaja OLP vei pronssiset mitalit neljännen rangaistuslaukaisun jälkeen. Kirkkaimmista mitaleista taistelevat vielä FC Tunarit ja Ylikunto. Kesäsarjan voitto irtoaa kahdella voitolla.

Sarjan tilastot ja tulokset: http://www.sportfellows.fi/sarjat/?sivu=sarjat&id=0/5/460/467
Vaikka luu jäikin käteen, OSB2 sai sarjassa tärkeitä onnistumisia tulevaa kautta ajatellen. Harjoituskausi räjähtää kohta käyntiin. Sitä odotellessa pelaajat keräävät liikuntapisteitä - voittaja palkitaan ruhtinaallisesti kauden alottajaisissa.

Kiertopystit saivat taas uudet kirjahyllypaikat

Outi — Wed, 19 May 2010 18:24:01 +0000

Kauden päättäjäissaunalla mennyt kausi pistettiin lopullisesti pakettiin. Erinäisiin Villeihin Rilleihin sonnustautunut osbilaistiimi ruoti pyöreän pöydän ääressä menneen kauden hyvät ja huonot puolet, onnistumiset ja epäonnistumiset ja selvitti keskuudestaan uudet haltijat perinteikkäille ja koviakin kokeneille kiertopalkinnolle. Tämän vuoden palkintohaista ei liene epäilystä:

Muurahainen: Sari Kantonen

”Ahkera kuin muurahainen, eli ollut eniten treeneissä mukana.”

Treenien Kingi: Sari Kantonen

”Ei riitä, että saapuu treeneihin paikalle. Siellä pitää myös tehdä jotain, ja mieluusti vielä Bossin ja Knun ohjeiden mukaan. Ja vieläpä hyvin ja täysillä. Pysti siis treeneissä kaikkensa antavalle Sarille.”

Aimo Harppaaja: Sari Kantonen

”Aimo Harppaaja on ottanut ison harppauksen eteenpäin, eli kehittynyt pelaajana. Ja mitäpä tästä opimme, kannattaa käydä treeneissä ja treenata ajatuksen kanssa ja täysillä, niin kehittyy. Kuulostaa helpolta?”

Pistepirkko: Johanna Räisänen

”Jofuna ja Jopona tunnettu pallotaituri tuntee tästä lähtien siis myös (piste)Pirkon lempinimen. Jofu voitti joukkueemme sisäisen pistepörssin ja oli myös ahkerin lainaamaan palloa.”

Tähtityttö: Sari Kantonen

”Kapteeniston valitsema tähtityttö, ja syystäkin.”

Pelisilmä: Minna Viitala

”Tällä kertaa kokemus oli valttia joukkueen parasta pelisilmää valittaessa. Pelisilmä annetaan pelaajalle, jolla sitä on jo valmiiksikin eniten. Tällä kertaa pelisilmä taitaa vain olla edelleen Panamalla, mutta toivokaamme, että Knu hoitaa pelisilmän Minnalle, noh, viimeistään ensi kaudelle.”

Onnittelut kiertopystien uusille haltijoille! Seuraavaksi osbilaistiimi aloittaa (tai on jo aloittanut) rankkaakin rankemman kesäharjoittelun ja pistää reikäpalloa liikkeelle Pepsin kesäsarjassa Hiomattomina Timangeina. Vai olisiko timantit tänä vuonna jo riittävän kirkkaita kirkastamaan myös mitalin värin? Toivottavasti.

-Piu

Kausi päätökseen Torniossa – Kakkosdivaripaikka säilyi sykähdyttävien vaiheiden jälkeen

Outi — Sun, 14 Mar 2010 12:29:53 +0000

Ja niinhän siinä jälleen kävi, niin kuin on käynyt niin monta kertaa aiemminkin: Bossin sähköpostit ynnä muut multimediavempeleet lähes tukkeutuvat erinäisistä flunssailmoituksista juuri ennen viimeistä turnausta. Kaikesta huolimatta, ja yli 30 pakkasastetta uhmaten kaksi autolastillista urheita osbilaisia kuitenkin selviytyi lopulta hyiseen Tornioon. Ja koska kaikki olivat yllättäen ajoissa paikalla, eikä hallikaan ollut vielä auki, niin mikäpä sen mukavampaa kuin suunnata vilpoiselle herättelylenkille (= kuljeskella kohmeessa Teboilille kahville).

RSB Team – OSB: 3 - 3

”Miten nämä maalivahdin kamat tuntuvat niin omituisilta päällä?” kyselee ensikertaa tolppien väliin asteleva Jofu ennen ensimmäistä peliä RSB Teamia vastaan. ”Jofu-rakas, olet pukenut ne väärinpäin” kuuluu onneksi erään osbilaisen suusta. Pieni pukeutumisongelma ei tuntunut kuitenkaan veskariamme haittaavan, vaan Jofuhan otti koppeja niin kuin vanha tekijä. Peli alkoi osbilaisittain varsin hyvällä sykkeellä ja maalinteon aloitti Outi ajassa 06.30 Sarin napatessa tästä syöttöpisteen. Ensimmäiseen erään mahtui myös Anitan ottama kaksiminuuttinen, mutta OSB:n alivoimapelaaminen oli jälleen vahvaa eikä lisämaaleja erässä enää nähty. Toisessa erässä nähtiin kenties koko kauden nopein ylivoimamaali koutsikaksikon tehtaillessa täysosuman, kun RSB:n jäähyä oli ehtinyt kulua vain kaksi sekuntia! Huikeaa. Myös Boss kirjautti itselleen kaksiminuuttisen, mutta mikäpäs siellä penkillä on istuessa kun alivoimapeli toimii. Päätöserään lähdettiin siis 0-2 johdossa. Heti kolmannen erän alussa rovaniemeläiset antoivat kuitenkin myrskyvaroituksen ja tekivät kavennus maalin jo ajassa 31.01. RSB haki vimmatusti tasoitusta, mutta maalinteossa olikin jälleen osbilainen Outi: Onnistuneen vaparikuvion seurauksena Outi saattelee Knun syötöstä reikäpallon verkkoon. Jälleen huikeaa. Erää oli jäljellä enää minuutti ja osbilaisaitiosta kuului tilanteessa 1-3 ehkä jo pieniä huokaisuja (joita ei olisi saanut vielä päästää). Jälleen tuli karvaasti todettua, että salibandy on nopea laji ja minuutissa ehtii tehdä kaksi maalia. RSB siis kavensi pelin minuuttia ennen loppua ja teki vielä tasoitusmaalin vain neljä sekuntia (!!!) ennen päätössummeria. Nyt täytyy kyllä myöntää, että tällä kertaa tasapeli maistui ehkä hieman karvaalta. Eikä yksi piste vielä varmistanut säilymistämme kakkosdivarissa.

Väliaika: Kahvia, pullaa ja urheiluviihdettä

Tätä ei voi olla muistamatta, eikä tätä varsinkaan voi olla tänne kirjoittamatta… Peliemme väliajalla toisistaan ottivat mittaa muun muassa sarjakärki OLS 2 ja ToPV. Ottelu tarjosi jännitystä ja urheiluviihdettä enemmän kuin olympialaiset konsanaan, koska olssilaisten voitto torniolaisista olisi varmistanut säilymisemme kakkosdivarissa. OLS:n peli ei kuitenkaan kulkenut siten kuin olisi voinut olettaa, vaan torniolaiset mätkivät maaleja toisensa jälkeen hyvällä itseluottamuksella. ”Esko The X-factor” yritti korjata tilannetta meidän hyväksemme rankkareita jakelemalla, mutta valitettavasti maalintekijöinä tunnetut olssilaisnaiset Henna, Kaisa ja Taru eivät rankkarikikoissaan tällä kertaa onnistuneet. Tornio vei lopulta pisteet ottelusta ja olssilaiset saivat kokea kauden ensimmäisen tappionsa. Jännitettävää siis vielä jäi…

OSB – OLS 2: 2 – 3

Olssilaiset olivat ilmeisesti sisuuntuneet tappiostaan Torniolle, sillä meitä vastaan he aloittivatkin maalinteon ryminällä. Tällä kertaa meillä oli tolppien välissä Emppu, mutta ihan jokaista palloa tämä entinen huippuveskarikaan ei saanut kiinni. Ensimmäistä erää hallitsi OLS ja se näkyi taulullakin: Erätauolle mentiin numeroissa 0-2. Toisessa erässä on meidän vuoromme antaa myrskyvaroitus, kun Boss tehtailee kavennusmaalin ajassa 16.11. Toinen erä olikin varsin tasaista vääntöä ja ehkä jopa hienoista osbilaishallintaa. Maalinteossa onnistuu kuitenkin OLS ja kolmanteen erään mennään jälleen kahden maalin tappioasemassa. Viimeisessä erässä osbilaispyöritys on vertaansa vailla, mutta kavennusmaalit vain antavat odottaa itseään. Viimein ajassa 37.34 kaksikko Minna ja Sari löytävät yhteisen sävelen, ja Sarilla on mieluisa työ laittaa pallo Minnan syötöstä pussiin. Viimeistä kavennusmaalia haettiin lopulta kuuden kenttäpelaajan voimin, eikä se kauas jäänyt, nimittäin viimeinen veto kohti OLS-veskaria taisi tulla torjuttua allekirjoittaneen pelikengällä. Että kiitos vaan kenkä. OLS siis vei voiton kotiin maalein 2-3, ja meille jäi sarjapaikan suhteen edelleen jännättävää.

Grande Finale

Taistelu sarjapaikasta jatkui vielä iltapäiväottelussa, jossa kohtasivat LNM ja ToPV. Pikkulinnut olivat kyllä laulaneet, että liminkalaiset aikovat taatusti voittaa ottelun, mutta eihän tätäkään jännitysnäytelmää malttanut olla katsomatta. OLS-ToPV –ottelun kaltaista tragikoomista parodiaa tästä pelistä ei kehkeytynyt, mutta jännitettävää riitti alusta loppuun. Enhän minä tuosta pelistä kyllä mitään muista, mutta kyllä se enimmäkseen salibandyltä vaikutti, vaikka välillä laidat rytisivätkin siihen malliin, että aggressiivisemmastakin lajista olisi saattanut olla kyse. Sykähdyttävien vaiheiden jälkeen Liminka hoiti lopulta homman kotiin ja Torniolaisten kohtaloksi kävi pelata ensi kaudella sarjatasoa alempana. OSB eli siis Meidän Ihan Kaikista Paras Joukkue saa siis jatkaa pelejä ensi kaudellakin kakkosdivarissa, mutta sitä ennen on vielä suoriuduttava hengissä kauden päättäjäisistä Rukalta, osattava (toivottavasti) täyttää kesäharjoittelupäiväkirjaa, voitettava kesäsarja ja treenattava kovasti ensi kautta varten. Ja niin, tarvittaskohan me myös mokke??

Kausi loppui, mutta salibandy ei lopu onneksi koskaan. Eikä tämä hiljene vaikka mikä tulis =) -Piu

Nallisportista näppärät kaksi pistettä

Katja — Tue, 16 Feb 2010 14:53:48 +0000

Jaahas, jaahas. Miltähän se sarjataulukko mahtaakaan näyttää näin ennen joukkueiden viimeisiä kohtaamisia? Oululaisittain varsin hyvältä, mutta osbilaisittain, -öö-, no ei niin hyvältä. Meillä ja torniolaisilla on kummallakin muhkeat viisi pistettä, joten kutsu kolmosdivariin käy varmasti jommallekummalle joukkueelle. Edessä olisi siis tärkeä taistelu pisteistä, ja melkeinpä myös sarjapaikasta. Peli alkoi varsin mukavasti, kun mallia taistelutahdosta näytti ensimmäisenä Anita: Pallon kuskaus omasta päästä vastustajan verkkoon hyvin anitamaiseen tapaan, ja tilanne oli meille 1-0 jo alkuminuuteilla. Torniolaiset kuittasivat tilanteen tasoihin erän lopulla, joten erätauolle mentiin numeroissa 1-1. Myös toinen erä alkoi yhtä mukavasti, kun vaparikuvion (oli se sitten suunniteltu tai ei, kuvio se on silti seurauksena Jopo saatteli Knun syötöstä pallon näppärästi maalin perukoille. Erän lopulla maalinteon makuun pääsi myös Hese, ja Mintsulle kirjattiin tästä syöttöpiste. Kolmannen erän alussa osbilaisille tarjottiin mahdollisuutta ylivoiman pyörittämiseen, mutta hieman pipariksihan se noin isolla kentällä ja liian pitkillä välimatkoilla meni. Erinäisten ylivoiman jälkeisten sähläysten päälle torniolaiset vielä kavensivat tilanteen numeroihin 3-2. Seuraava viisiminuuttinen olikin sitten osbilaisten juhlaa: Sari tekee hienon tahtomaalin samalla kun koko muu nelikko vaihtaa, Mintsu näppää lusikkapuolelta maalin ja koko touhun kruunasi vielä Anitan sooloesitys, joka oli kuin toisinto ottelun avausmaalista. Torniolaiset tekevät ottelun viimeminuuteilla vielä kavennusmaalin, mutta se ei meidän riemuamme enää paljon latistanut. Kaksi pistettä numeroin 6-3!! Parhaana pelaajana turnausemännät palkitsivat osbilaisista maalivahtimme Emilian.

Päivän toinen ottelu liminkalaisia vastaan ei sitten ollutkaan niin herkkua, vaan lähinnä se näytti siltä kuin joku yrittäisi ladalla pysyä bemarin peesissä. Limingan naiset yksinkertaisesti juoksivat rinnalle ja ohi, eikä sitä selitellä millään. Liminka vei tuon jäähyjen muodossa runsaasti erikoistilanteita sisältäneen ottelun selvästi numeroin 4-0, joten jossiteltavaa ei paljon jäänyt. Parhaana osbilaispelaajana palkittiin Boss, mutta koko päivän ehdottomasti suurin reippauspalkinto taisi kuitenkin kuulua ihan jollekkin muulle…

-Piu

Ensin hauskanpito ja sitten vasta huvi

Outi — Wed, 27 Jan 2010 16:49:57 +0000

Tämän vuosikymmenen ensimmäiset sarjapelit pelattiin jo niin tutuksi tulleella Rovaniemen kauppiksella. Jo ennen kukon pierasua herännyt osbilaistiimi lähti peleihin ennen kaikkea pitämään hauskaa ja nauttimaan peli-ilosta (ja sitähän meiltä löytyy!), koska päävastuksemme näkevät mustaa&punaista vasta seuraavassa turnauksessa. Pisteet otettaisiin sitte kaupanpäällisiksi, jos niitä sattuisi irtoamaan. Mutta eihän niitä irronnut.
Ensimmäisessä pelissä tahtipuikkoa heilutti aina yhtä sytyttävä paikallisvastuksemme OLS2. Tilastomerkintöjä osbilaisista kirjautti vain Outi, kun hänet passitettiin istumaan kakkosta jo heti ottelun alussa. Alivoimamme oli kuitenkin jälleen varsin pitävä, eivätkä olssilaiset onnistuneet maalinteossa. Vielä. Loppu olikin sitten enemmän tai vähemmän olssilaisten hallintaa ja OLS vei pelin selvästi numeroin 6-0. Ja kiitos maalivahtimme Emilian, voisi sanoa, että vain 6-0. Onko joku muka joskus väittäny, että meillä on maalivahtiongelma, täh? Mikä ihme se semmonen on? =)
Toisessa pelissä vastuksemme oli turnausemännät RSB-Team. Peli tuntui olevan aivan tasaista vääntöä ja ensimmäinen erä edettiinkin maalittomana. Kuten Knu ääneen totesikin, kysymys oli vain siitä, kumpi joukkue haluaa tehdä ne maalit. Toiseen erään ainakin emänniltä löytyi sitä halua, sillä ajassa 16.07 peli oli RSB:n hyväksi jo 0-2. Aika salama-aloitus, sanoisin. Ottelun pisteitä ei oltu kuitenkaan vielä jaettu, ja siitä väläytyksen antoi monitaituri Reija. Anitan syötöstä reikäpallo maaliin, ja pääsimme erätauolle vain niukassa tappioasemassa 1-2. Kolmannessa erässä osbilaisten pakkaa sekoitti mm. Jopon reistailevat nivelet (tarviskohan vähän huoltoa?), eikä peli sujunut ihan toivotulla tavalla. RSB pääsi jälleen pahan tekoon, mutta niin pääsimme mekin. Boss ja Outi taistelivat kulmasta pallon ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen omille, ja lopulta Mintsun syötöstä allekirjoittanut saa heivattua pallon verkkoon. Pelikello näytti aikaa 42.17 ja tilanne oli 2-3. Hävittäväähän pelissä ei ollut, joten sama oli pelata sitten upporikasta tai rutiköyhää. RSB kuitenkin otti tilanteen haltuun, ja nakkasi pallon helposti tyhjään maaliin. Ja tekihän ne vielä yhen maalin vaan siitä mää en kyllä muista enää mitään. Pisteet siis RSB:n naisille lopulta aika selvin numeroin 2-5. Päivän pistesaldo jäi jälleen aika laihaksi, mutta ainakin itselläni oli hauskaa pelata, jopa niin hauskaa, että ei edes jaksanut lähteä illan huvituksiin (ja se on muuten aika ihme se!).

- Piu

Ihanaa leijonat ihanaa!

Boss — Wed, 16 Dec 2009 19:46:07 +0000

OSB-LIMINKA

Tämän vuoden Osbityttöjen viimeinen turnaus alkoi matsilla Liminkaa vastaan. Mahan pohjassa oli ainakin henkisellä koutsilla odottava ja hyvä kutina, veikkaisin että niin oli pelaajillakin.

Pelin alku oli tasaista vääntöä puolin ja toisin. Päästä päähän mentiin ja maalipaikkoja siunaantui puolin ja toisin. Tulosta alkoi tulemaan 13. minuutilla, kun Mintsu tempaisi alivoimalla johtomaalin. Jes! Ilmeisesti kapteenin esimerkki kirvoitti norjalaisvahvistuksemme hurmokseen, kun puoli minuuttia myöhemmin Maiju kiskaisi taululle 2-0 lukemat. Syötön tarjoili Emppu.

Toinen erä alkoi takaiskulla ja tilanne oli 2-1. Henkinen ja pelillinen ote oli kuitenkin osbitytöillä ja erän lopussa Heija Norge laukoi 3-1 maalin Jofun syötöstä kellon lyödessä 29.18. Hyvä Maiju.Älä mee Teneriffalle.Pliis.

Kolmas erä ehti hädin tuskin alkaakaan, kun Heppatyttö Jofu oli hyvänteossa. Pelikellossa 30.07 ja tilanne 4-1 MEILLE. Maijulle syöttöpiste.Eipä tästä mennyt paljoakaan aikaa, kun sama tutkapari iski jälleen ja Osbille tukeva 5-1 johto. Hienoa maalineduspelaamista. En tiedä, olisiko tyytyväinen olotila ja ylivoiman pieni saamattomuus joka kostautui pelin loppumetreillä, kun Liminka iski alivoimalla kavennuksen. Peli kuitenkin hoidettiin tyylillä loppuun asti ja plakkariin saatiin ah se niin ihana avausvoitto!!!!

TOPV-OSB

Päivän toinen ottelu Torniota vastaan. Pistää ihan hiljaiseksi, kun miettii oikeaa sanaa mikä kuvaisi ottelua. Kaksijakoinen..olisiko se se sana? Peli alkoi ja viiden minuutin kuluttua taululla oli 4-0 Torniolle. Mitä ihimettä?! Oltiinko unessa, edellisen pelin lumoissa vai mikä oli, mutta niin siinä vaan kävi. Laidoilla kuului vain viuh torniolaisten kirmatessa hyökkäykseen ja tehdessä muutaman identtisen maalin. Kahdeksasta metristä rannelaukauksella yläkulmaan. Hienoja maaleja, mutta silti, mitäää? No, onneksi itseluottamus ja pelihalut olivat tänään sitä luokkaa, että peli ei ollut ohi. Erän loppuvaiheessa Empun ja Mintsun yhteistyöllä saatiin maali aikaiseksi ja pienenpieni toivonkipinä heräsi.

Erätauolla otettiin happea ja toivuttiin jyrän alle jäämisestä.Toisessa erässä peli oli tasaista ja paikkoja siunaantui puolin ja toisin. Maalisarakkeet kuitenkin pysyivät koskemattomina erän loppuun asti. Loppuminuuteilla tehokaksikko Maiju-Jofu toimi jälleen ja kavennus 4-2 oli totta. Pikkuhiljaa ote alkoi olemaan siellä missä sen pitääkin, eli meillä. Kolmanteen erään lähtikin nälkäinen osbilauma.

Kaksintaistelut alkoivat kääntymään oikeaan suuntaan ja siitä todisteena Petran tahtomaali maalin edestä ylämummoon. Ihanaa Petraa! Hyvät pelit pelannut pakki Katja antoi nappisyötön tähän.

Tilanne silti 4-3 Torniolle, joten vielä oli kirittävää.

Tahdonvoima oli suorastaan käsinkosketeltavaa pelin loppupuoliskolla Osbin herätessä taisteluun pelin voitosta. Anu Kööstinä napautti tasoitusmaalin Empun ”rinnalla kuoletus+ tsippi- syötöstä”. Siis vau.

Enää puuttui vain Se. Voittomaalin sai kunnian tehdä Koutsimme Meri Jofun syötöstä. Henkinen koutsi ei enää edes muista miten se maali tuli, mutta mikä tärkeintä, se tuli!

Päivän saldona 2 peliä ja yhtä monta voittoa. Monta iloista naamaa ja hikistä kainaloa ja ennen kaikkea hyvä mieli. Hyvä me hyvä me , paras joukkue

Kiitos ja eiku joulutauolle, hop!

Jome

Asenne kohdallaan – maalit vain jäi puuttumaan

Katja — Wed, 09 Dec 2009 08:58:17 +0000

Kausi jatkui kotiturnauksen merkeissä Linnanmaalla alustana muovintuoksuinen liigamatto. Ennakkoon oli tiedossa tiukkaa vääntöä, olivathan vastassa sarjan kärkijoukkueet OLS ja RSB. Pelipaikkoja ja kuvioita mietittiin uusiksi ja lisäksi OSB:n maalivahtitilanne aiheutti valmennusjohdolle mietittävää luottovahdin ollessa ”työkyvytön”. Arvalla ei sentään tarvinnut maalivahtia hankkia Reijan ja Emilian ilmoittautuessa moken hommiin. Ja tytöt osoittivatkin loistavaa taistelutahtoa ja huipputorjuntoja, vaikka ilman isompaa harjoittelua tolppien väliin päätyivätkin. Maalivahtipeli onnistui mainiosti, kentällä sitten viisikkopuolustus ajoittain rakoili ja hyökkäyspäässä oli hyvää pyöritystä, mutta maalipaikkoja tuhrittiin pallon poltellessa lavassa. Asenne oli nyt kohdallaan ja tilanteita saatiin syntymään, seuraavaan turnaukseen kun saadaan sama asenne ja vielä tehot kehiin, niin meitähän ei pysäytä mikään!

OSB II – OLS II, lopputulos 1-2

Taistelutahtoa ei puuttunut kun vastaan asettui turnauksen ensimmäisessä pelissä aina niin ihana vastus OLS. Ottelu alkoi tarkalla pelillä ja OLS piti meidän jalat liikkeessä. Paikkoja oli puolin ja toisin, mutta maalit jäivät tekemättä, näin ensimmäinen erä päättyi maalittomana. Toisen erän alkuun OLS teki 1-0 osuman, josta sitten peliin tuli ihan uutta virtaa ja varsinkin kakkosketju pyöritti meidän peliä mukavasti vastustajan päässä. Pakit pelasivat myös loistopelin, varmoja avauksia, joista saatiin luotua tilanteita vastustajan maalille. Pyöritys kääntyi kuitenkin vastustajalle Maijun ottaessa hyökkäyspään laitarytäkässä 2-minuuttisen. Alivoima kestettiin, vaikka puolustus aukesi muutamaan otteeseen vaarallisesti. OLS:n pelikään ei ollut erityisen tehokasta ja Reija meidän maalilla esti varmoilla torjunnoilla OLS:n maalintekoaikeet. OSB:n takaa-ajo jatkui alivoiman jälkeen ja virtaa olikin kinttaissa kun kolmosketju sai mukavan hässäkän maalin edustalle, jonka seurauksena Piia täräytti ottelun tasoihin. Tähän sitten jäivätkin meidän maalit, vaikka paikkoja oli. Toinen erä päättyi siis tasapeliin. Kolmas erä oli tasaista vääntöä ja onnistujana oli sitten OLS tehden johtomaalin kolmannen erän puolivälissä. Taas oltiin takaa-ajoasemassa, joka huipentui lopulta ottelun viimeisillä minuuteilla 6 pelaajan yritykseen tasoittaa peli. Lopussa OLS sai vielä yhden tilaisuuden lisätä johtoaan kun meidän maalivahti oli vaihtoaition puolella, mutta puolustus hoiti homman ja ottelun loppuluvuiksi jäi 2-1 meidän tappioksi. OSB:ltä parhaana pelaajana palkittiin ansaitusti maalivahtimme Reija. Kyllähän tästä taas hampaan koloon jäi ja seuraavasta kohtaamisesta ennustetaan vieläkin kuumempaa. Vastustajan on syytä varoa, OSB on ärsytetty =)

RSB – OSB II, lukemat 2-1

Toisessa pelissä kohtasimme Rovaniemen vieraat eli RSB:n. Peli alkoi tunnustellen, tilanteitakin tuli ja meni. Pysyimme hyvin vauhdissa mukana eikä edellinen peli jäsenissä painanut, päinvastoin. Ensimmäisen erän lopulla RSB laukoo kuitenkin harmiksemme 1-0 johtomaalin. Toiseen erään lähdetään hyvällä tsempillä, pidetään puolustus tiukkana ja lähdetään omalla pelillä hakemaan tasoitusta, nopeita vastahyökkäyksiä unohtamatta. Toisen erän puolivälissä RSB saa kuitenkin kuviot kuntoon ja lataa taidokkaan syöttelyketjun päätteeksi 2-0. Vastustaja osoittaa hyvällä syöttelypelillä, että meidän on pidettävä puolustus tiiviinä. Ykkösketjukin pääsee turnauksessa vauhtiin ja tilanteita luodaan, toistaiseksi tuloksetta. Erän loppuun RSB ottaa jäähyn ja tilaisuutemme kavennusmaaliin koittaa. Ylivoimakuviot eivät kuitenkaan tuota tulosta ja kolmanteen erään lähdetään RSB:n 2 maalin johdossa. Meidän pelin avausmaalia saadaan odottaa viimeiseen erään. Reijan vahvan kulmaväännön ja loistavan poikittaissyötön seurauksena allekirjoittaneella on helppo työ pistää pallo verkkoon, tilanne on 2-1. Viimeiset kolme minuuttia pelataan erikoiskentällisillä ja alkaa ankara tasoitusmaalin metsästys, mutta verkkoja ei saatu heilumaan, näin kirvelevä tappio RSB:stä lukemin 2-1. Tämä kotiturnaus oli tiimityötä isolla T:llä; ei pelkästään pelikentällä vaan myös kahvilan, turnausjärjestelyiden ja kannustusjoukkojen osalta. Kuten pelien välissä Knu opasti, onnistujat ajattelevat aina vain seuraavaa onnistumista epäonnistumisen sijaan. Otetaanpa siitä ajattelumallia loppukauteen!

**Outi

Ei ihan keuhkoja kentällä, vaan eipä juuri muutenkaan

Outi — Wed, 25 Nov 2009 18:34:29 +0000

Pelit jatkuivat vain viikon tauon jälkeen Limingassa. Tai, miten sen nyt sievästi sanoisi, enemmän nuo kolmevarttiset taisivat vaikuttaa keuhkotautiliiton liikuntailtapäivältä kuin oikealta salibandyltä. Ja kuten arvata saattaa, peleistä ei paljo jälkipolville jäänyt kertomista, vaan lunta tuli tupaan molemmilta vastustajilta. Ensimmäinen ottelu torniolaisia vastaan päättyi kirvelevästi niukkaan 1-2-tappioon. Torniolaiset veivät sekä ensimmäisen, että toisen erän maalin mitalla nimiinsä. Edes Maijun päätöserässä lataama ylivoimaosuma ei antanut riittävästi pontta, jotta niitä maaleja olisi osbilaisten toimesta enemmänkin syntynyt. Emppukin kolisutteli tolppia vielä viimeisillä minuuteilla, mutta kun se pallo ei maaliin asti mene, niin ei se sitten mene. Elikkäs sarjapisteet matkasivat siis Tornioon.

Päivän toisessa pelissä vastustajana oli turnausta emännöivä Limingan joukkue. Liminkalaiset sortuivat jäähyilyyn jo ensimmäisessä vaihdossa, mutta tällä kertaa ylivoimamaali jäi meiltä kuitenkin tekemättä. Vaikka useammallakin osbilaisella tuntui olevan huoku lopussa ja askel raskas, niin joillain se ei sitä kuitenkaan ollut: Jofu syöttää meidän puolustusalueella Katjalle, joka kuskaa vauhdilla pallon laitaa pitkin ylös ja vetäisee komean maalin! Oijoi, aivan helmi yksilösuoritus pakista hyökkääjän paikalle muuttaneelta Katjalta! Liminkalaiset kuittaavat tilanteen kuitenkin nopeasti tasoihin ja tilanne on ensimmäisen erän lopussa 1-1. Toisessa erässä palloa pelattiin ehdottomasti kahteen päätyyn, mutta kuitenkin sillä erotuksella, että vastustaja pystyi tekemään paikoista maalit. Toisen erän liminkalaiset veivät siis nimiinsä numeroin 2-0. Päätöserässä Knun alustama ja Jofun viimeistelemä vapari päätyy vastustajan verkkoon ajassa 40.38. Olimme 3-2 tappiolla ja vaikka tasoitusmaalia haettiin kuuden kenttäpelaajan voimin, ei tulosta kuitenkaan syntynyt. Ja kuinkapas muutenkaan, vastustaja näppäsi vielä kolme sekuntia ennen loppusummeria viimeisen niitin keuhkotautisten liikuntailtapäivälle. Liminkalaiset veivät ottelun siis numeroin 4-2.

Pisteitä nolla, eipä oo hauska olla. Eikä niitä pisteitä taida niin kauan tullakaan, ellei opita tekemään paikoista maaleja ja pelaamaan pelejä mycket paljo suuremmalla sykkeellä ja agrella. Ois niin helppo kirjottaa tähän, että ”kyllähän me muuten ois voitettu, mutta ku puolet porukkaa ryki keuhkonsa melkeen kentälle”, mutta ei nuita pelejä sillä selitellä. Nyt tytskyt mars Asennetta keräämään ja harjottelemaan sitä maalin tekoa!

-Piu

Möyhennettyä osbilaista? –Nou tänks.

Outi — Tue, 17 Nov 2009 17:38:47 +0000

Kausi jatkui menneenä viikonloppuna Torniossa, johon jokseenkin harvalukuinen, mutta aina yhtä iloinen joukkueemme suuntasi ihan mahdottomalla tohinalla. Toiset jopa niin tohinalla, että saattoi mennä kaistavalinnatkin hieman pieleen =). Ensimmäisessä ottelussa vastaamme asettui pienen pataljoonan verran keltapaitoja eli paikallisvastustaja OLS2. Vastustaja lähti peliin varsin voitonvarmalla asenteella, ja miksipäs ei, koska voittoahan oli etukäteen jo hehkutettu niin nettiyhteisössä kuin kaupan tiskilläkin. Me puolestamme lähdimme peliin reilusti tekemään omaa työtämme ja ottamaan kaverilta sitä tilaa, Latua siis. Ensimmäinen erä edettiin lähestulkoon ilman tilastomerkintöjä, mutta viimeiset kaksi minuuttia vastustaja pääsi yrittämään ylivoimapeliään kun Jopo passitettiin penkille jututtamaan toimitsijoita =). Me pelasimme kuitenkin erinomaista alivoimaa, eivätkä olssilaiset tainneet saada yhtäkään vaarallista vetoa kohti maalivahtiamme Jenniä. Saimme rakennettua alivoimalla jopa parikin näppärää hyökkäystä, mutta maalit jäivät toistaiseksi uupumaan. Erätauolle mentiin siis maalittomassa tasatilanteessa.

Toisen erän puolivälissä alkoikin sitten tapahtua. Me pyöritimme peliä OLS:n päädyssä, kunnes yhtäkkiä reikäpallo löytää tiensä maaliin. Pöytäkirjan mukaan maalin tekijänä oli Maiju ja syöttäjänä Jopo, mutta miksi ihmeessä toimituksen hatara pää muistaa, että pallo olisi lentänyt sillä kuuluisalla Mintsun lähettämällä kaarella kohti maalia? No enivei, pisteet on jaettu ja osbilaiset johtivat ottelua 0-1. Ottelua jatkettiin tasaisella väännöllä molempiin päihin, mutta erän loppupuolella vastustaja pääsi yllättämään uhrautuvan osbilaispuolustuksen kahteen kertaan. OLS oli mennyt siis ajassa 26.53 jo 2-1-johtoon. Aikaa ei kulunut kuitenkaan minuuttiakaan, kun pääsimme kuittaamaan tilanteen takaisin tasoihin: Allekirjoittaneen syöttö löytää kerrankin perille, ja Outille jää hyvää aikaa maalin edessä miettiä, mihin kulmaan tasoitusmaalin näppäisi. Kolmanteen erään lähdettiin siis 2-2-tilanteesta, ja sanotaanko että ainakin vastustajan puolelta varsin kuumenevissa tunnelmissa. Tai siltä se ainakin kuulosti. Päätöserässä vastustaja kerkeää tehdä ensimmäisen maalin ja me jouduimme jälleen takaa-ajoasemaan. Vastustaja kuitenkin ottaa erän lopulla jäähyn, ja on meidän vuoromme pyörittää ylivoimaa. Ylivoima vaihtaa ja keskustaan tepastelee Reija sanoin ”mitä ihmettä tässä ylivoimassa oikeen pitäis tehä?”. Ja Reija päättää sitten tehdä maalin, kuvitelkaa, ilmapallosta ja vieläpä rystyltä! Saapi koittaa tehä perässä. Olimme tasoittaneet pelin ja vastustaja haki vimmatusti voittomaalia. Tällä kertaa kirosanat eivät kuitenkaan olssilaisia auttaneet, vaan sarjapisteet laitettiin jakoon numeroin 3-3. Parhaana pelaajana joukkueestamme palkittiin Jopo. Vaikka possu on kaatanut osbilaisia petiin, pystyimme kuitenkin nousemaan kahdesti tappioasemasta tasoihin ja erikoistilannepelaaminen onnistui. Olssilaisten kaavailema neljän pisteen viikonloppu jäi siis haaveeksi ja me saimme pistetilimme auki. Eipä tulleet osbilaiset möyhennetyksi, ei.

Päivän toisessa pelissä vastustajana oli RSB Team Rovaniemeltä. Kovaa kyytiä tiedossa siis, mikäli aiempiin kausiin on muisteleminen. Peli alkoi kuitenkin hyvin ja liikettä löytyi molemmista joukkueista. Peliä ei ollut kulunut kuin vajaa viisi minuuttia, kun Outi pääsi paluumuuttaja-Hesen syötöstä heittämään hienon yläkulmaosuman. Johtoasemamme ei kuitenkaan kauan kestänyt, vaan vastustaja kuittasi tilanteen nopeasti tasoihin. Vastustaja otti pian kuitenkin jäähyn, ja ylivoimamme toimi jo toistamiseen tuolle lauantaille: Boss syöttää ja Maiju pääsee heiluttamaan maaliverkkoa. Erän loppuun vastustaja pääsee erinäisten äksidenttien tuoksinassa kuitenkin näppäämään tilanteen tasoihin, joten erätauolle mennään tilanteessa 2-2. Kaikin puolin ensimmäinen erä oli meiltä hyvää, mutta kahteen viimeiseen erään osbilaisilta ei enää riittänyt tarpeeksi vauhtia eikä juoksuvoimaa. RSB:n naiset pelasivat hyvää salibandyä: fyysistä, kovaa ja reilua. RSB vei kaksi viimeistä erää aika täysin nimiinsä ja vei pelin lopulta numeroin 2-6. Parhaana osbilaisena palkittiin Boss. Vaikka lauantain pistesaldo jäikin vaatimattomaan yhteen, niin uskallampa väittää, että ei se ainakaan menoa pikkujouluissa hidastanut =).

-Piu (purukalustokin edelleen tallessa